Huolista

   Vapaa Oy

 

Ammatillinen tukihenkilötoiminta

Tukihenkilötoiminta on tavoitteellista tukemista arjessa, sitoutumista lapsen/nuoren elämään ja yhteisesti sovittuun suunnitelmaan. Tukihenkilö on aikuisen malli, kuuntelija, keskustelukumppani ja turvallinen aikuinen, jonka kanssa voi kulkea kohti omaa tulevaisuutta, opetella asioiden hoitoa, ratkoa ongelmia, käsitellä ja kohdata tunteita.

Tiimissämme on koulutettuja neuropsykiatrisia valmentajia, joilla on erityisosaaminen neuropsykiatristen nuorten ja aikuisten kohtaamisessa ja kuntouttamisessa. Valmennus on suunnattu niille, joiden arkea vaikeuttaa ADHD, Aspergerin oireyhtymä, Touretten syndrooma tai jokin muu neuropsykiatrinen oireyhtymä.

 

Henkilökohtainen valmennus

Tarjoamme asiakkaan tarpeista lähtevää henkilökohtaista valmennusta.

 

Lastensuojelun edunvalvonta

Lastensuojelun edunvalvonta perustuu lastensuojelulain 22 §:ään. Sosiaalitoimen velvollisuus on hakea lapselle edunvalvojaa, mikäli huoltaja ei voi puolueettomasti valvoa lapsen etua. Samalla edunvalvojan määrääminen on tarpeellista asian selvittämiseksi tai lapsen edun turvaamiseksi. Edunvalvoja toimii huoltajan sijaan määrätyssä asiassa lapsen puhevallan käyttäjänä. Tarjoamme laadukasta ja puolueetonta lastensuojelun edunvalvontaa sekä lastensuojeluprosessiin, että rikosprosessiin. 

 

Tapaamispalvelut

Tuetut tapaamiset

Kyseisissä tapaamisissa alan ammattilaisella on aktiivisempi rooli vanhemman ja lapsen tapaamisessa. Asiantuntija voi ohjata aikuista kohtaamaan lapsen iän mukaisella tavalla ja olla tukena niin vanhemmalle kuin lapsellekin. Tuettujen tapaamisten tarkoituksena on se, että vanhempi oppii olemaan emotionaalisesti lapsen saatavilla, tutustuu ja kuuntelee lasta.

 

Valvotut tapaamiset

Lapsi voi tavata vanhempaansa valvotusti turvallisen ammatti-ihmisen läsnä ollessa. Ennen tapaamista asiakas tai asiakkaat voivat sopia tutustumiskäynnin yrityksemme tiloissa, jotta varsinaiset tapaamiset sujuisivat helpommin.

 

Valvotut vaihdot

Palvelua tulee harkita silloin, kun lapsen lähivanhemman tai sijaisperheen sekä tapaavan vanhemman välillä on väkivallan uhkaa, lähetymiskielto tai muuta erityistä huolta. Valvotuilla vaihdoilla mahdollistetaan lapsen turvallinen siirto tapaavan vanhemman luokse ja takaisin.

 

 

Läheisneuvonpito

Läheisneuvonpidossa edistetään asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia lastensuojelussa ja mahdollistetaan läheisten osallisuus lasten ja nuorten elämässä.
Läheisneuvonpidossa lapsen oma perhe ja perheelle läheiset ihmiset kokoontuvat keskustelemaan ja suunnittelemaan lapsen tai nuoren kasvun turvaamista osana perheen ja läheisten tavallista arkea.

Läheisneuvonpidossa 
- Nimetään ratkaisuja vaativat asiat.
- Saadaan yhdistettyä perheen, läheisten ja sosiaalitoimen voimavarat. Voit itse osallistua, vaikuttaa ja päättää enemmän perheenne asioissa.
- Saadaan esiin kaikki saatavissa oleva tuki, joka sopii yksilöllisiin tilanteisiin.
- Tehdään yhdessä mahdollisimman konkreettinen suunnitelma lapsen tai nuoren tilanteen muuttamiseksi ja parantamiseksi. Omista suunnitelmista syntyy sitoutuminen muutoksiin.

Tavoitteena on tehdä yksimielinen, konkreettinen suunnitelma lapsen tai nuoren suojelun ja huollon järjestämiseksi. Keskeistä läheisneuvonpidossa on se, että asiakasperhe ja heille läheiset ihmiset kokoontuvat keskustelemaan ja suunnittelemaan lapsen tai nuoren kasvun turvaamista omista tarpeistaan ja voimavaroistaan käsin. Lähtökohtana on ottaa huomioon lapsen ajatukset ja toiveet sekä antaa perheelle ja läheisverkostolle mahdollisuus esittää omia vaihtoehtoja. Viranomaisten tehtävänä on kertoa läheisverkostolle olennainen asiaan liittyvä tieto sekä omat mahdollisuutensa tukea lasta ja läheisiä suunnitelman toteutumisessa. Läheisneuvonpidon järjestämisessä käytetään ulkopuolista välittäjää, jota nimitetään koollekutsujaksi.

 

Itsenäistyminen/Jälkihuolto

Jälkihuollossa tavoitteena on auttaa ja tukea itsenäistymisen kynnyksellä olevaa nuorta monissa eri asioissa, kuten opiskelussa, työnteossa, harrastuksissa, yhteiskunnalisissa asioissa sekä kannustaa nuorta ja tukea hänen omia voimavarojaan ja arjessa pärjäämistään niin itsenäisesti kuin lähiverkoston tuen avulla.

 

Perhetyö

Kenen tahansa eteen saattaa tulla elämäntilanne tai kriisi, joka vaikuttaa perheen tilanteeseen voimakkaasti. Perhettä voi kohdata onnettomuus, vakava sairaus, työttömyys ja siitä aiheutuvat taloudelliset ongelmat. Päihteidenkäyttö ja mielenterveysongelmat saattavat nousta esiin ja kärjistää perheen tilannetta. Arki saattaa uuvuttaa ja vanhempien voimavarat loppua, jolloin arkeen tarvitaan tukea ja turvaa. Arjen pyörittäminen ja lasten huomioiminen voi olla haasteellista tai mahdotonta. Omat verkostot eivät toimi, tai ovat liian kaukana.